Oikeutta on unohtunut lisää vanhan kartanon mailla. Lumen peittämät jäljet ja hiljaiset muistot liikkuvat “Karhun kartanolla”, josta avautuu hitaasti etenevä ja hypnoottinen maisema, jossa kaikki ei pysy piilossa. Uusi kappale on vähäeleinen kertomus vallasta, ahneudesta ja huomaamatta katoavista juurista.
“Saa tulla ilman juuria. Saa jäädä ilman nimeä.” – Osalta kansalta jäi huomaamatta, milloin alkoi vallankumous?